Kartta - Ulvila

Ulvila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kaupunki. Ulvila sijaitsee Kokemäenjoen varrella, Porin naapurissa. Sen naapurikuntia ovat Porin lisäksi Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Sastamala. Ulvilaan liitetyn Kullaan lisäksi entisiä naapurikuntia ovat Poriin liitetyt Porin maalaiskunta, Noormarkku ja Lavia sekä Sastamalaan liitetty Kiikoinen. Kaupungin keskusta koostuu kahdesta eri puolilla Kokemäenjokea sijaitsevasta taajamasta, Friitalasta ja Vanhastakylästä. Ulvilassa asuu 0 ihmistä, ja sen pinta-ala on 0 km², josta 0 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0 asukasta/km².

Ulvilan kaupungin historia on pitkä: se perustettiin vuonna 1365, joten se on yksi Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista ja Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki Turun ja Porvoon jälkeen. Ulvila menetti kaupunkioikeutensa Porille vuonna 1558, kun Ulvilan silloinen satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut laivoille kulkukelvottomaksi. 442 vuotta myöhemmin, vuodesta 2000 lähtien Ulvilan kunta on taas käyttänyt itsestään nimitystä kaupunki. Nykyisen muotonsa Ulvilan kaupunki sai, kun Kullaan kunta liitettiin siihen vuonna 2005. Ulvilan kaupunginvaltuusto päätti 15. ja 29. joulukuuta 2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kanssa. Liitoksen (hankenimeltään Nauhakaupunki) piti tulla voimaan vuoden 2011 alussa. Vuoden 2009 alusta aloittanut uusi valtuusto päätti kuitenkin 2. maaliskuuta 2009 purkaa liitossopimuksen.

Ulvilassa ilmestyy paikallislehti Ulvilan Seutu, jonka levikki on 3 243.

Ulvila sijaitsee Kokemäenjoen alajuoksulla joen molemmin puolin levittäytyvällä savitasangolla, entisellä suistomaalla. Lounaassa Ulvilan alue käsittää suurimman osan kuivatetusta Lattomerestä ja pohjoisessä Harjunpäänjoen ympäristön. Vanhankylän kohdalla Kokemäenjoki jakaantuu kahteen haaraan, joista vuolaampi Vanha- eli Pikkujoki virtaa itäistä ja leveämpi Isojoki läntistä uomaa. Haarat sulkevat sisäänsä noin kolme kilometriä pitkän Saaren, jonka maaperä on lähes yksinomaan hiekkaa. Kokemäenjoen vuosisatojen ajan mukanaan tuoman lietteen ansiosta Ulvilan alue soveltuu erityisen hyvin maanviljelyyn, ja pellot kattavat kaupungin alueesta varsin huomattavan osan (ennen Kullaan kuntaliitosta lähes kolmannes kaupungin maa-alasta). Vaikka meri on maankohoamisen myötä siirtynyt yli peninkulman päähän, Ulvilan muinaisesta sijainnista meren rannalla muistuttavat paikannimet Lattomeri, Suosmeri ja Sunniemi. Vanha rantaviiva on näkyvissä Haistilan entisen rautatieaseman kohdalla Kokemäenjoen pohjoispuolella olevan harjun rinteellä.

Kullaan kuntaliitoksen myötä Ulvilan alue laajeni huomattavasti sisämaahan päin. Muusta Ulvilasta poiketen suurin osa Kullaan alueesta on metsien peitossa, ja vallitsevana maalajina on moreeni. Kullaalla sijaitsevat myös Ulvilan ainoat järvet, joista suurin on Joutsijärvi. Pääosa Kullaan alueesta kuuluu Harjunpäänjoen valuma-alueeseen, mutta itäisimmän osan pikkujärvet ja lammet laskevat Rukajokea myöten Kokemäen Sääksjärveen. Pääosa viljellystä alueesta sijoittuu Kokemäen puolelta tulevaa harjujaksoa seuraten Levanpellosta Koskin kautta Palusjärvelle kulkevalle kapeahkolle kaistaleelle. Kullaan sijainnista vedenjakaja-alueella, maaperän heikosta vedenläpäisykyvystä ja maaston vähäisistä korkeuseroista johtuu, että suuri osa metsämaista on soistuneita.